Ensiksi irroitin vanteet ja istuinosan. Vanteiden irroittaminen oli jännittävää, koska jos ne olisi mennyt hajalle irroittaessa niin uusien tekeminen olisi ollutkin hankalampi homma. Selvittelin varmuuden vuoksi miten tuollaisia vanteita tehdään, en tosin ikinä saanut vastausta mistään siihen.
Seuraavaksi otin epäkeskon käteen ja hioin tynnyristä ja muista osista lakkapinnan pois.
Asiakas antoi aika vapaat kädet tynnyrin pintakäsittelyyn. Ainoa toive oli saada siitä tumma, sellainen joka sopii punaisen nahkaistuimen kanssa. Vedin muutaman kerran pähkinän värisellä lakkapetsillä ja puuvahaa vielä lopuksi. Vaha levittyi pari kertaa todella rumasti, joten tämän kanssa oli hienosäätöä paljonkin. Vanteiden päälle vedin pelkän vahan. Vanteet kiinnitin pienillä nauloilla, jotta pysyvät paremmin paikallaan kuin pelkällä liimalla.
Seuraava vaihe oli istuinosan nahan värjäys ja napin teko. Värjääminen jännitti aluksi, koska en ollut sitä aikaisemmin tehnyt ja netistä lukemani ohjeet vaikuttivat todella sekavilta. Tilasimme netistä värin ja parin päivän päästä sen saavuttua pääsin värjäyspuuhiin. Ensin hioin nahkapintaa erittäin hienolla hiomapaperilla, pyyhin sen tinnerillä ja levitin kerroksen nahkaväriä. Kaiken kaikkiaan taisin kolme kertaa levittää väriä pinnalle.
Napin tekeminen oli helppoa. Asiakas antoi tähänkin vapaat kädet. Mietin kuusikulmaisen ja pyöreän napin välillä. Päädyin tuohon kuusikulmaiseen. Materiaalina tässä käytin pähkinää.
Työharjoittelu oli muutenkin opettavainen kokemus. Saimme luokkalaiseni kanssa aikalailla vapaat kädet muihinkin annettuihin työtehtäviin ja siksi oli pienempi kynnys alkaa tekemään itsenäisesti töitä kun ei ollut mitään tarkkoja piirrustuksia.
