Asiakkaalle suunnitellut ja tehdyt omenakorit. Mallina suunnitteluun käytin netistä etsittyjä vanhojen omenakorien kuvia.
Korit tulevat käyttöesineiden säilyttämiseen, joten suunnittelussa piti huomioida ettei sivusarjojen välit ole liian isot jotta tavarat pysyvät sisällä.
Näinkin viattomilta ja yksinkertaisilta näyttävät korit olivat todennäköisesti eniten harmaita hiuksia aiheuttava työ tähän astisista töistä. Monikaran kanssa jouduin tässäkin työssä taistelemaan ja reiät olivat ainakin kolmesti aivan väärissä kohdissa. Kovalevyn saaminen oikeaan mittaan oli seuraavaksi hankalin juttu.
Liimaamisvaihe aiheutti myös muutaman voimasanan. Käsipareja olisi pitänyt olla vähintään 7, että homma olisi onnistunut näppärästi ja nopeasti.
Työ tuntui ikuisuusprojektilta, koska koululla ei ollut kovalevyä ja sen hankkimisessa kesti todella kauan. Työn valmistuminen oli siis todella hidasta. Tein koreja muiden töiden ohessa.
Lopuksi asiakkaan toiveesta maalasin korit valkoisella kahteen otteeseen.
Olen tyytyväinen lopputulokseen. Tulihan niistä vaikeuksista huolimatta perus säilytyskorit. Muutama onnenkyynel meinasi tirahtaa, kun vihdoin ja viimein nämä valmistu.
Suunnittelussa apuna käytetty korin kuva
Tarkoituksena oli entisöidä, uusia, stailata jokin asiakkaan huonekalu/esine.
Tein asiakkaan sohvaan uuden käsinojan alkuperäistä hyvinkin paljon mallina käyttäen. Alkuperäinen oli niin huonossa kunnossa joten en voinut sitä käyttää hyväksi vaan jouduin uusimaan kaikki osat. Asiakkaan toiveesta vaihdoin materiaalin MDF-levystä kirsikkaan. Näin saimme siitä kestävämmän.
Työ oli nopea ja yksinkertainen. Mitään ongelmia ei oikeastaan ollut, pieniä päättelytehtäviä miten jokin kohta kannattaa tehdä. Tason tukipylväiden sorvaus oli ehkä ainut vähän hankalampi juttu, koska en meinannut saada niistä symmetrisiä ja päiden saaminen tasaiseksi oli hankalaa.
Noja "katkeaa" keskeltä ja siinä on saranat. Kansi nousee ylös ja alapuolella on säilytyslokero.
Käsittelin käsinojan tummalla petsillä.
Niin minä kuin asiakaskin ollaan tyytyväisiä!
Sain jakkarat suht nopeasti valmiiksi. Materiaalit oli vähän hukassa ja laitteet poissa käytöstä, joka hidasti työskentelyä.
Työssä hankalinta oli monikara-porakoneen käyttö. Asetusten on mentävä melkeinpä ekalla kerralla tarkasti kohdilleen, että palikat natsaavat toisiinsa. Työn tekemisessä ei ollut sinäänsä mitään ihmeellistä, liimalevyn tekoa paljon ja palikoiden sahaamista oikeisiin mittoihin.
Mielenkiintoisinta työssä oli sivuilla olevien
koivutappien sorvaaminen. Aluksi vähän vierastin niiden sorvausta itse,
koska emme ole sorvanneet kuin 1. vuonna yhden harjoituksen. Yllätyin
kuinka helppoa se loppujen lopuksi olikin.
Pitkän sivusarjan tekeminen aiheutti vähän jännitystä. Kaaresta piti saada symmetrinen ja samanlainen kaikkiin neljään, joten tarkkana piti olla vannesahan ja nauhahiomakoneen kanssa. Onnistuin tässäkin hyvin, kun jaksoin tarpeeksi kauan hiomakoneen kanssa tapella.
Lopuksi pintakäsittelin jakkarat Danish Oililla. Aluksi mietin niiden maalamista valkoiseksi tai petsaamista, mutta päädyin kuitenkin säilyttämään puun kauniit syyn kuviot työssä.
Olen tyytyväinen lopputulokseen. Jakkaroista tuli siistin näköiset ja "tavalliset", mitä hainkin. En halunnut tehdä mitään liian erikoisia kuviosahauksia. Sivujen pinnoitus ja pitkän sivusarjan kaarevuus tekee näinkin yksinkertaisista jakkaroista vakuuttavan näköiset.
