keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Jugend



http://oppimateriaalit.jamk.fi/taideteollisuus/art-nouveau-ja-jugend/

1890 – 1914 Eurooppa ja Yhdysvallat

Siirtymistä uudelle, modernille vuosisadalle 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa haluttiin korostaa uuden muotokielen luomisella. Jugendia onkin pidetty modernin tyylin alkuna ja uranuurtajana.
Jugendin ajatuksena oli taiteen ja esteettisyyden ulottaminen kaikkialle. Keskeinen käsite oli kokonaistaideteos eli esimerkiksi rakennus suunniteltiin kaikkia yksityiskohtia (sisustusta, puutarhaa jne.) myöten – sama tyyli kertautui kaikissa rakennuksen elementeissä.
Jugend arvosti korkeaa käsityötaitoa kuten Arts & Crafts -liikekin. Tavoitteena oli vapautuminen jäljittelystä ja massatuotannosta, joka oli saanut jalansijaa esimerkiksi huonekalutuotannossa teollistumisen ja tehdastuotannon myötä.
Jugendin muotokielen keskeisenä ajatuksena oli niin sanottu orgaaninen estetiikka eli luonnon kielen ja muotojen siirtäminen rakenteisiin ja esineisiin. Tästä hyviä esimerkkejä löytyy muun muassa portaikkojen muotoilusta sekä lasimaalauksista.
Muotokielen taustalla on Eurooppaan tuodut japanilaiset puupiirrokset, rokokoon epäsymmetriset muodot, arts & crafts -liike sekä symbolismi. Myös keskiaikaa, etenkin keskiaikaista arkkitehtuuria ihailtiin ja sovellettiin.
Jugendin muotokieli oli rytmikkäästi aaltoilevaa ja epäsymmetristä. Nousevat ja liikkeessä olevat linjat olivat suosittuja, kulmien ja taitekohtien muotoilu tehtiin pehmeästi kaartuvaksi.
Tunnettuja jugend-ajan suunnittelijoita on muun muassa Hector Guimard, Alfred William Finch, Antoni Gaudi ja. Alfons Mucha. Suomessa tyyliä edustivat Eliel Saarinen, Selim A. Lindqvist, Lars Snock, Onni Tarjanne ja Usko Nyström. 
  










Tunnetuin Suomessa oleva jugendtyylinen rakennus on Nyströmin suunnittelema Imatran Valtionhotelli.

Lasten jakkara



Suunnitellessani jakkaraa mietin myös muita aikakausia. Jugendiin päädyin, koska mielestäni sain hyvin esille työssäni kyseisen aikakauden. 

 

 

 Jugendia kuvastaa työssäni nimenomaan sivusarjojen pinnat ja etusarjan kaareva muoto.

Otin jakkarani suunnitteluun vaikutteita jugend-ajan huonekalusuunnittelijoiden töistä. Pinnat ja kaarevuus työssäni kuvastavat jugendia.

Keskeisimmät vaikuttajat olivat Charles Rennie Mackintosh, Henry van de Velde ja Suomessa vaikuttanut Louis Sparre.

Suunnitellessani jakkaraa en halunnut tehdä liian yliampuvaa ja tuoda jugend-aikakauden tälle vuosituhannelle. Liian hienot ja modernit veistot yms. koristeet olisivat olleet mielestäni liikaa.

Työni on lapsille tarkoitettu jakkara, joten suunnitellessani piti ajatella turvallisuutta ja käytännöllisyyttä. Jalat ovat juuri tästä syystä paksut ja tukevat. 

 

 

 

  Charles Rennie Mackintoshin työssä tulee hyvin esille pinnojen käyttö. Oikean puoleisesta tuolista sainkin idean jakkarani sivusarjojen pinnoihin.

 

 

 

 

 

 

 Henry van de Velden tuolista sain idean kaarevaan etusarjaan.  

 

 

 

 

 

 

 

Louis Sparren suunnittelema tuoli.