Jugend

http://oppimateriaalit.jamk.fi/taideteollisuus/art-nouveau-ja-jugend/

1890 – 1914 Eurooppa ja Yhdysvallat

Siirtymistä uudelle, modernille vuosisadalle 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa haluttiin korostaa uuden muotokielen luomisella. Jugendia onkin pidetty modernin tyylin alkuna ja uranuurtajana.

Jugendin ajatuksena oli taiteen ja esteettisyyden ulottaminen kaikkialle. Keskeinen käsite oli kokonaistaideteos eli esimerkiksi rakennus suunniteltiin kaikkia yksityiskohtia (sisustusta, puutarhaa jne.) myöten – sama tyyli kertautui kaikissa rakennuksen elementeissä.

Jugend arvosti korkeaa käsityötaitoa kuten Arts & Crafts -liikekin. Tavoitteena oli vapautuminen jäljittelystä ja massatuotannosta, joka oli saanut jalansijaa esimerkiksi huonekalutuotannossa teollistumisen ja tehdastuotannon myötä.

Jugendin muotokielen keskeisenä ajatuksena oli niin sanottu orgaaninen estetiikka eli luonnon kielen ja muotojen siirtäminen rakenteisiin ja esineisiin. Tästä hyviä esimerkkejä löytyy muun muassa portaikkojen muotoilusta sekä lasimaalauksista.

Muotokielen taustalla on Eurooppaan tuodut japanilaiset puupiirrokset, rokokoon epäsymmetriset muodot, arts & crafts -liike sekä symbolismi. Myös keskiaikaa, etenkin keskiaikaista arkkitehtuuria ihailtiin ja sovellettiin.

Jugendin muotokieli oli rytmikkäästi aaltoilevaa ja epäsymmetristä. Nousevat ja liikkeessä olevat linjat olivat suosittuja, kulmien ja taitekohtien muotoilu tehtiin pehmeästi kaartuvaksi.

Tunnettuja jugend-ajan suunnittelijoita on muun muassa Hector Guimard, Alfred William Finch, Antoni Gaudi ja. Alfons Mucha. Suomessa tyyliä edustivat Eliel Saarinen, Selim A. Lindqvist, Lars Snock, Onni Tarjanne ja Usko Nyström. 

  

Tunnetuin Suomessa oleva jugendtyylinen rakennus on Nyströmin suunnittelema Imatran Valtionhotelli.